Hei!
Kirjoitan lyhyitä kuulumisia.
1. Oon päättänyt parantua
2. Annoin kuukausi sitten vaa'an pois miehen vaatekaappiin ja oon ihan vaan pari kertaa salaa käynyt sen jälkeen va'alla.
3. Oon hyötynyt tosi paljon DKT (dialektinen käyttäytymisterapia) terapiasta.
4. Terapian alussa tehdään aina kehomeditaatio-harjoitus, jonka viime kerralla äänitin. Sain läksyksi tehdä sitä myös kotona.
5. Oon saanut painoa lisää ja ravitsemustila on selvästi kohentunut. Nyt vasta oikeasti tajuan, miten vähän söin talvella pahimpana aikana. Vaikea käsittää, miten oikein jaksoin. En oikein kai jaksanutkaan.
6. Aloitan elokuussa Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian. Ensi maanantaina mulla on toka aika psykiatrille ja silloin täytetään yhdessä se Kelan hakemus. Sain palvelusetelin yksityiselle psykiatrille 2x200e.
7. Oon saanut ihan uskomattoman hyvää hoitoa, apua ja tukea ihan vaan omalta terveysasemalta. Kaikki on olleet ihan mahtavia tyyppejä, lääkärit, hoitajat, psykologi...
8. Pyysin noin kuukausi sitten lääkäriltä, että voisiko punnitukset lopettaa, ja lääkäri suostui siihen. Sen jälkeen mun paraneminen alkoi lähteä paremmin käyntiin. Inhosin syvästi niitä punnituksia ja ne aiheutti turhaa stressiä.
9. Oon ymmärtänyt, että mulla on tunteiden säätelyn kanssa vaikeuksia ja käytän syömishäiriötä tunteiden peittämiseen/säätelyyn. Ja haen oireilusta sellaista hallinnantunnetta, jota muuten en saa kohdilleen arjessa.
10. Haluan parantua, haluan tykätä mun kehosta ja haluan olla onnellinen.
