Kipee

Oon taas ollut kipeänä, sunnuntaista asti. En enää pysy laskuissa, kuinka monesti jo oon käynyt koronatestissä vuoden sisällä. 

Ootan, että pääsisin taas treeniin kiinni. En oo 2 viikkoon taas tehnyt treeniä, kun oon ollut joko iltapainotteisessa työvuorossa tai lapset kipeinä ja nyt itse. Ei oo ollut jaksamista. Peilistäkin näytän jotenkin niin väsyneeltä ja en yhtään hyvinvoivalta. Pitäisi alkaa hoitaa ihoakin enemmän, eikä tyyliin pestä jollain käsisaippualla meikkejä illalla. En tiedä, miten oon jättänyt ihonhoidonkin niin huonolle tolalle jo pitkään.

En meinaa tajuta, että kesä on ihan ovella. Siis ensi viikolla on kesäkuu. Miten se on mahdollista. Tää toukokuu vaan hävisi jonnekin. 

Inhoan olla sairauslomalla kotona. En tiedä, miten päin olisin ja sitten oon vaan tosi paljon puhelimella, kun en jaksa muuta. Minun pieni tytär on kotona minun kanssa nyt ja yritän jaksaa olla läsnäoleva, vaikka väsyttää. Huomenna aion jaksaa töihin. Koronatestin tulos tuli jo. 

Kuva: weheartit

Ollaan laitettu meidän pientä takapihaa yhdessä lasten kanssa. Kylvetty kukan siemeniä pienillä sormilla. Toivon, että takapihasta tulisi nätti tänä kesänä. Viimeksi niin harmitti, kun se jäi ihan tylsäksi, kun ei ollutkaan jaksamista laittaa ja multa oli vanhaa niin kukat ei kunnolla lähteneet. Nyt on luottoa, että siitä tulee kiva. 

Olen äiti

 

Mitä haluan?

- olla sopivan laiha, ehkä 52/171 

- olla kuitenkin voimakas ja saada näkyvät lihakset

- jaksaa juosta 10km 

- olla tosi hyvä mun työssä

- olla hyvä ystävä, puoliso ja äiti

- olla levännyt ja jaksava

- olla iloinen ja tyytyväinen ja tasainen

Tiedän, että tässä on vähän sellaisia toisensa poissulkevia asioita. Tiedostan, ettei tuo 52kg ole minulle luontainen paino, biologinen paino, johon keho hakeutuu normaalilla syömisellä. Ymmärrän kai myös, että painan nyt pari kiloa enemmän kuin vuosi sitten, koska olen vuoden treenannut enemmän lihaskuntoa. On kyllä tullut ihan rehellistä rasvaakin kroppaan ja sitä on vaikea kestää. Jostain syystä se 52kg kummittelee mielessä. 

Ja kun muutkin onnistuu, niin minäkin. 

Paljastin tässä postauksessa vähän enemmän itsestäni kuin alunperin ajattelin, mutta menköön. On helpompi kirjoittaa, kun voi kirjoittaa todellisesta arjesta. 

Olen äiti kahdelle ihanalle pienelle lapselle. 

Tämän kerron haparoivin kirjaimin, koska ajattelin aina nuorempana, että sitten en ole syömishäiriöinen äiti. Enkä olekaan, mutta ei tämä ihan terveintä ajatteluakaan ole. Ei myös ollut helppoa saada lapsia. Mutta voin kertoa siitä joskus toiste.

Hei taas

Voisi kai jonkinlaisen välipostauksen tehdä tässä. 

Paino seilaa välillä 59,5-60,5 eli ei sinänsä mitään uutta tällä saralla.

Oon nyt miettinyt, että kunhan tää meneillään oleva flunssa/allergia vähän hellittää, niin alkaisin lenkkeillä ainakin kahdesti viikkoon. Se on mulle jo paljon, kun pitäisi mahduttaa kaksi lihaskuntotreeniäkin viikkoon ja tätä muuta elämää ja tekemistä on niin paljon. 

Enää kolme viikkoa kesälomaan. Sitten ehtii vaikka mitä! 

Seuraava plan on ostaa juomapullo, josta oikeasti tykkään ja josta tulisi juotua työpäivän aikana. Pieniä asioita.