Ihan rauhassa nyt

Oon kirjoittanut bloggerissa eri blogeja jo reilusti yli kymmenen vuotta. Harmittaa, etten muista esim. mun 10 vuoden takaisen syömishäiriö-blogin käyttäjätunnusta ja salasanaa, etten pääse enää lukemaan sitä. Se on siis vain kutsutuille lukijoille. Bloggerissa on myös näköjään joku hölmö uudistus, ettei profiilissa näy henkilön omaa blogia, jos sellainen on. Selailen noita muita blogeja ja niiden lukijalistoja, mutten löydä mitään uutta luettavaa, koska niissä profiileissa näkyy vain lukulistat eikä henkilön omaa blogia. Lukulistalla blogit on usein jo poistettu tai tosi vanhoja. Enkä myöskään lue pro ana -tyyppisiä blogeja. Pieni sukupolven kuilu myös vaikuttaa, etten pysty aina samaistumaan 15-vuotiaiden juttuihin, kun omasta teiniajasta on jo niin kauan 🙈. 

Oon nyt ajatellut, että yritän ottaa rauhassa, yritän käyttäytyä ja olla mahdollisimman normaalisti, jotta mieliala pysyisi hyvänä, eikä tulisi tarvetta kertoa kenellekään näistä pöljistä ajatuksista. Syödä ihan vähän vähemmän kuin aiemmin, jottei ahmimisimpulssi tule. Sehän nimittäin ihan taatusti tulee, jos syö tosi liian vähän. Samoin oon nyt havainnut, että paino putoaa tasaisimmin/nopeammin silloin, kun syön melko järkevästi, tasaisesti, mutta ihan vähän vähemmän kuin aiemmin. 

Arkena kävelen reipasta kävelyä joka päivä 30 minuuttia töihin ja takaisin, yhteensä tunnin. Välillä en jaksaisi kävellä enää metriäkään, varsinkaan kotiin päin, mutta samalla saan mielihyvää siitä, että kulutan energiaa. Haluaisin oppia nauttimaan myös aerobisesta liikunnasta, kuten vaikka lenkkeilystä. Joskus aloin harrastaa juoksua ja siitä sai tosi hyviä onnistumisen kokemuksia ja iloa oman kropan toimimisesta ja se oli sellainen tervehdyttävä juttu. Sitten en kuitenkaan osannut tarpeeksi kuunnella omaa kehoani ja sain jalkoihin rasitusvamman. Vähän haaveilen sitten aina joka kevät ja kesä juoksemisen uudelleen aloittamisesta. Ehkä se nyt onnistuisi, kun olen koko talven treenannut pt:n ohjeilla erityisesti reisi-, selkä-, vatsa-  ja pakaralihaksia. Joku tällainen järkevä harrastus (laihdutuksen sijaan) voisi kääntää ajatusta itsestäkin. Ja kääntää ajatusta laihuudesta terveeseen urheilulliseen lookiin.

(kuva: Steven Logie/weheartit)

Haaveilen siitä, että kesällä voisin olla tyytyväinen siitä, miltä näytän pikkuvaatteissa. Varsinkin jalat on sellainen joku juttu. Että olispa kivat jalat. Ja kädet. Ja rintakehä ja niin edelleen. En ole mikään rannalla kävijä -tyyppi, eli en tarkoita "rantakuntoa". Vaan ihan vaan missä vaan olemista. 

Tänä aamuna paino yhä 59,4kg. Oon helpottunut, ettei se ole noussut. 

Ainiin. Koronatesti odotetusti negatiivinen.