tiistai 15. helmikuuta 2022

Treenistä ja sairaanhoitajan puhelusta

 Paino 53,8kg. 

Oon näissä tyhmissä numeropäähänpinttymissäni lopettanut lihaskuntoharjoittelun kokonaan. Ihan vain siksi, että lihaskuntotreeni nostaa aina painoa seuraavaksi pariksi päiväksi, etenkin seuraavaksi päiväksi. Lihaksiin kerääntyy aina nestettä kovan treenin jälkeen ja se näkyy vaa'assa. 

Nyt oon yrittänyt eroon tästä ajatuskuviosta. Meillä on kotona välineet, joilla treenata hyvin. On kunnon kyykkyteline tankoineen ja levypainoineen, kahvakuulat, kuminauhat, käsipainot ym. Haluaisin taas alkaa treenata niillä. Se olisi mun selän kannalta tärkeää. Kärsin alaselän liikkuvuusongelmista aina välillä ja siihen parhaiten auttaa reisi- ja pakaralihasten vahvistaminen sekä kaikki keskivartalon treeni. 

Eilen maanantaina oli se soittoaika sinne terkkarille, eli piti sille random sairaanhoitajalle kertoa paino, verenpaine ja syke. Hän oli tosi mukava ja kiltti puhelimessa ja kysyi, miten minulla menee ja kaikkea. Häkellyin siitä ihan enkä tiennyt, mitä olisin sanonut. Kun viimeksi se eri hoitaja siellä vastaanotolla teki hyvin selväksi, että siellä katsotaan vain ne numerot, eikä oteta kantaa mihinkään eikä kysytä mitään. Selvä homma. Mutta eilen puhelimessa olikin tosi empaattinen ja ystävällinen hoitaja. Oikeasti painoin aamulla 54,5kg, ihan vaan koska tein viikonloppuna vatsalihastreeniä ja toisaalta söin vähän paremmin. Halusin silti sanoa sairaanhoitajalle puhelimessa, että todellisuudessa painan nyt noin 53,5kg. Koska se on lähempänä totuutta. Niin kuin olikin. Kerroin, että se putosi koronaviikolla 52,9 kiloon, mutta on kyllä noussut siitä nyt tuohon 53,5-54 kiloon. 

Sairaanhoitaja sanoi laittavansa lääkärille viestiä tuosta painon putoamisesta. Että hän sitten saattaa ottaa kantaa siihen painonseurantaan jotenkin. Selvä. 

Sitten varattiin seuraavaa aikaa ja hän sanoi, että seurannan pitäisi olla siellä heillä paikanpäällä. Että varataan aika to 3.3. Kysyin taas, että miksi ei sovi puhelinaika, ja yritin kuulostaa mahdollisimman aikuiselta ja järkevältä ja ystävälliseltä. Hän selitti, että käytäntö on se, että siellä paikan päällä punnitaan, ellei ole psyk.tiimin kanssa toisin sovittu. Selitin, että minun psykologi sanoi, että se puhelinaikakin sopii. Kuulemma se olisi hyvä näkyä siellä kirjauksisss mun tiedoissa. Menen nyt keskiviikkona sille tutulle psyk. sairaanhoitajalle käymään, niin kysyn voisiko hän kirjoittaa sen sinne tietoihin. 

Mies kysyi illalla, että miten mulla menee tällä hetkellä. Hirveän vaikea kysymys, johon en tiedä vastausta. En oikein tiedä, meneekö mulla hyvin vai huonosti? Mistä sen tietää. Tuntuu absurdilta koko asia. Ulospäin esim kotona näytän syövän ihan normaalisti ja syönkin aika normaalisti. Miestä varmaan hämmentää se, että miten silti laihdun ja ehkä oli ajatellut, että mulla menee ihan hyvin. En tiedä. Vaikea saada otetta koko asiasta. 

Nyt meen meikkaamaan, herättämään lapset ja kävelen töihin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti