En ehdi nyt kirjoittaa pitkästi, joten laitan tähän vain muistiin asiat:
- Kävin siellä psykiatrisella sairaanhoitajalla. Minut oli ohjattu väärään tiimiin, mutta tuo hoitaja oli silti tosi ihana ja kuunteli minua hyvin ja kyseli kaikki asiat. Hän ehdotti, että minun kannattaisi hakea Kelan tukemaa psykoterapiaa. Hmm... Huomenna keskiviikkona soittaa sitten oikeasta (syömishäiriö-)tiimistä minulle sairaanhoitaja ja katsotaan asioita varmaan eteenpäin. Kirjoitan tästä tarkemmin, kun on aikaa enemmän.
- Ystävä kävi miehensä ja lapsiensa kanssa meillä lauantaina. Tää ystävä on tosi timmissä kunnossa, hän on urheilija ja voittanut nttkin syksyllä monet sm-kisat omassa lajissaan. Hän on jostain syystä aina voimakas trigger minulle. Hänen seurassaan tunnen itseni suureksi. Ja hävetti ruoka, jota valmistin. Ja aloin taas ajatella, että minunkin pitää ryhtyä taas kokonaan kasvissyöjäksi (olin pari vuotta, nyt taas enemmän sekaruokavalio).
- Söin lauantaina aika vapaasti ystävien seurassa ja tuntui normaalilta. En uskaltanut sunnuntaina käydä sen takia vaa'alla. Sunnuntaina söinkin vain aamupalan ja yhden lämpimän ruoan. Maanantai-aamuna painoin taas 55,9kg.
hei, uusi lukija täällä! ymmärrän tuon sm-kisoissa pärjänneen ystäväsi tuoman triggerin liiankin hyvin. tuollaisina hetkinä tuntuu, ettei ole hyvä yhtään missään. niin kuin ei oikeasti yhtään missään, edes laihduttamisessa. mutta tsemppiä sulle kuitenkin ja olet jo todella upeesti pudottanut painoa!
VastaaPoistaKiitos! Merkitsee tosi paljon, että laitoit kommenttia. Tuntuu välillä tosi yksinäiseltä kaikkien näiden ajatusten kanssa. Kiitos!
VastaaPoista-iina